En tajua miten olen saattanut julkaista JO KAKSI postausta kertomatta itsestäni juuri mitään. Se on outoa, koska itsestään puhuminenhan on puheista parasta, ja ainoa asia jossa joku muu jaksaa kuunnella sinua oikeasti kiinnostuneena pitkästymättä, on se kun puhut hänestä.
Tarkoitus on pitää blogin teemana mielenterveysongelmat, ja jos tämä ei tavoita yhtään lukijaa, niin ainakin tämä on itselleni jonkilainen selviytymispäiväkirja. Päätin kirjoittaa säännöllisesti, vähintään kolme kertaa viikossa. Lapset rakastavat rutiineja, ja ne ovat hyväksi myös meikäläisen tasapainolle. Olen siis mielenterveysongelmainen. Hullu, järjetön, kaheli, punaisten pahvien baby.
Suurin osa mielenterveysongelmista johtuu geeneistä tai ympäristöstä, valtaosa näiden yhteisvaikutuksesta. Tätä ovat minultakin psykologit, psykiatrit ja lääkärit yrittäneet vuosien varrella tonkia. Asia vaan on niin, että lapsuuteni oli onnellinen, ja kasvuympäristö tavallinen. Tämän jälkeen olin normaali ja neuroleptiresepti kouraan. Tästä syystä olen valmis nousemaan barrikadeille koska tahansa. Mielenterveys ja päihdepolitiikka on aivan surkeassa jamassa Suomessa. Moni kokee avun hakemisen turhana peläten hulluksi leimaamista, ja ne jotka kykenevät apua hakemaan, saavat juuri tuon Seroquel tai Zyprexa reseptin kouraansa, oli vaiva mikä tahansa. Kyllähän noilla saadaan esim. ahdistuneet, masentuneet, levottomat, työuupumuksesta tai univaikeuksista kärsivät ja täysin henkisesti terveet vanhukset rauhoitettua ja vaiennettua. Ja näillä ihmisillä ei läheskään aina ole diagnoosia! Mutta samalla lähtee persoonallisuus ja kiinnostus kaikkeen. Olen kokenut ja nähnyt sen itselläni ja muutamalla muulla. Tunnen skitsofreenikkoja, jotka voivat elää näillä lääkkeillä normaalia ja harhatonta elämää. Edellä manitsemani esimerkkiryhmät taas muuttuvat zombeiksi. Tämä saa minut raivon partaalle, mutta eikun neurolepti naamaan niin en välitä enää mistään. Simppeli ratkaisu, totta tosiaan.
Aika hyvä linkki aiheesta, jos oma paasaukseni oli enemmän tunne -kuin järkipitoista :) http://yle.fi/akuutti/arkisto2004/240204_b.htm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti