Tarinoita, innoittajina biisien nimet "Strung out" ja "Hei mitä on olla vapaa"

Kuinka pitkään ihminen hallitsee itseään? Olen välillä äärimmäisen tarkka siitä, mitä puhun muille ihmisille. Muilla tarkoitan siis muita kuin läheisiä. Entä kun kuvaan pääsee herroista suurin ja ovelin, kuningas alkoholi? Minulle riittää jo kaksi olutta tekemään epävarman ja huonon olon. Menetän itsekontrollin ja rentoudun liikaa. Rentoudun huonolla tavalla. Vaikka olisin vannonut käyttäytyväni fiksusti, teen toisin. Kukaan ulkopuolinen ei välttämättä huomaa, eikä luultavasti huomaakaan miten menetän ohjat käsistäni mitä enemmän viini minulle maistuu. En välttämättä tee mitään, en käyttäydy typerästi, en puhu typeriä. Miksi siis tämä olo?

Lähihistoriassani on liian monta aamua jolloin olen avannut silmäni ja huomannut herääväni jonkun rappukäytävästä tai marjapuskasta. Useammin kuin välittäisin myöntää, olen herännyt äidin ja isin luota, muistamatta mitään. Tavarat hävinneinä, ääni riidan käheyttämänä ja valtava itseinho ja sääli seuralaisinani. Joskus olen tärissyt kadunkulmassa hukassa, toisessa kädessä tupakka ja toisessa lauantaimakkara. Ja minä olen kasvissyöjä.

Olen todella ylpeä itsestäni, että näin ei ole käynyt aikoihin. Olen varovaisen toiveikas, en halua pelätä enää että näin käy. Voiko itsevarmuuden purkittaa? Minulla on kaikin puolin parempi olo kun en juo. Olen skarppi, asiallinen, näytän itseltäni, olen se kuka haluan olla. Silloin pidän itsestäni. Se nainen joka on juomatta selkä suorana on upea. Kuin Pikku Myy joka on kasvanut aikuiseksi. Se joka vastaa itsestään, omista sanoistaan ja teoistaan.

Yhteisön paine on valtava. Juominen on normalisoitu hauskanpitona niin, että on outoa olla ottamatta. Kukaan ei ihmettele jos juot, sen sijaan juomattomuuttasi saat selitellä ja puolustella. Ymmärrän raitistumisen vaikeuden. On helpompaa pysyä piilossa ja kaukana selviltä vesiltä..

..toisaalta, kuka tahansa raitistunut allekirjoittaa sen, miten mahtavaa on olla selvinpäin. Sen kun kaikki tuntuu niin paljon väkevämmin kuin siinä sumussa minkä päihteet tuovat. Ruohon tuoksu ja sen vihreä väri, kissan pehmoinen turkki poskea vasten ja hyvänmakuinen suudelma.. silloin tietää että on vapaa.

You may say I`m a dreamer But I`m not the only one..

Aika menee tosi nopeasti, ja nyt olen siitä iloinen. Me lähdetään reissuun jo ei ensi viikolla, mutta sitä seuraavalla. Tuntuu upealta! Me ja meidän ensimmäinen yhteinen loma. Elämä on ollut rauhallista ja onnellista yhteenmuuton jälkeen, vain kivut varjostavat arkea. Ranne, epämääräiset niskasäryt ja ylävatsan kivut ovat lähes päivittäisiä ja kovia. Välillä pelkään että mun keho antaa periksi ja henki lähtee. Olen kokeillut lääkehoitoa sen verran kuin se on ollut mahdollista, mutta apu on tilapäistä ja lähellä on enemmän kuin tarpeeksi varoittavia esimerkkejä siitä miten käy kun huumeet lääkkeet hallitsevat elämää. Paras ratkaisu tilanteeseeni lienee elämäntaparemontti, jota olen jo hiljalleen aloittanut. On sydäntä raastavaa katsoa kuinka rakas ihminen kuihtuu silmien edessä. Aikuista ihmistä ei voi pakottaa, vaikka välillä todella haluaisin. Haluaisin huutaa kurkku suorana, että katso nyt itseäsi ja kertoa mitä kaikkea tekisin jos olisin hän. Mikä on tietenkin hirveän typerästi sanottu koska me vastaamme vain omasta itsestämme, hän on hän ja minä olen minä. En halua päätyä samaan.

En ole käyttänyt vaakaa sen jälkeen kun muutin kotoa pois. En välitä painosta, luotan enemmän peiliin ja omiin tuntemuksiini. Olo on parempi kun liikkuu, pyrin kävelemään jonkin verran lähes päivittäin, lihaskuntoa yritän treenata muutaman kerran viikossa ja juoda vettä jatkuvasti. Ruokavalion muuttaminen on sen sijaan haastavaa. Pidän mausteista, suklaasta ja rakastan itämaista ruokaa. Olen vain huomannut, että minulle sopii paljon paremmin yksinkertainen vähän maustettu ruoka. Maitotuotteet, peruna, kala, puuro, vaalea leipä ja hedelmät saavat kropan toimimaan kivuttomasti ja olo on kaiken kaikkiaan parempi. Pyrin siis muuttamaan ruokavalioni tällaiseksi kokonaan. Alkoholin vähentäminen tai poisjättäminen kokonaan on sanomattakin selvää kun puhutaan terveydestä, mutta tämä on aina ollut hieman ongelmallista minulle. Viimeisen parin vuoden aikana tosin alkoholin tarve on hävinnyt melko lailla.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että vaikka fyysiset elämäntavat olisivat täydelliset, ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja jos ei henkinen puoli toimi ei itseään voi kutsua terveeksi. Suomessa löytyy lähes viikoittain vanhuksia kuolleena, ja löytyvät vain sen takia, että ruumis on alkanut haista. Niin hirvittävää yksinäisyyttä on vaikea tajuta. Tällaisille yhteiskunnan epäkohdille täytyy tehdä jotain. Olen monesti miettinyt sitä kuinka vaikeaa on olla avuksi, meneekö rahallinen apu oikeaan paikkaan ja kuinka voi tietää kaikesta mitä suuhunsa laittaa, onko se eettistä vai ei. Ei voikkaan, ja nähdäkseni ainoa keino on vain pitää silmät auki, tutkia ja etsiä. Häkkikanalan munien vaihtaminen luomumuniin on helppo eettinen valinta ja vaattet joita ei käytä voi viedä UFF:n laatikkoon. Jos meistä jokainen tekisi edes kerran näin.. maailma ei olisi ainakaan huonompi paikka elää. Minä tuen taloudellisesti pienellä summalla Helsinki Missiota, koska pystyn.