Levoton tuhkimo

Ja taas mennään levottomuuden syövereissä. Olen parhaimmilanikin hyvin ailahtelevainen. Enää en säikähdä näitä fiiliksiä niin paljon kuin ennen, mutta enpä voi sanoa että näistä nauttisin. Kaikki ärsyttää juuri nyt ja siksi vietänkin aikaani kotona neljän seinän sisällä. Se tekee olemisen hieman helpommaksi kun on vähemmän virikkeitä joista raivostua.

Tarvitsisin kovaa fyysistä rasitusta, puolen tunnin aamutreeni kotona ei kertakaikkiaan riitä. Haluan juosta jalat maitohapoille tyhjentääkseni pääni, käydä jääkylmässä suihkussa ja kaatua sänkyyn. Tulen vihaiseksi ilman kunnon liikuntaa ja hermoni on kireällä kuin viulunkieli. Muutos on selvästi ilmassa, tunnen sen vahvasti, ja tarvitsen hieman apua ottaakseni sen vastaan ja nauttiakseni siitä.